Espoon Reserviläiset ry:n säännöt
Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
1§
Yhdistyksen nimi on Espoon Reserviläiset ry (RN: 134.329) ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksestä käytetään epävirallista lyhennettä EsRes.
Yhdistyksen toiminta-alueena on Espoon kaupungin alue.
Yhdistys kuuluu jäsenenä Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto ry:hyn Reserviläisliittoon (RN: 68.126), jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi ja Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry:hyn (RN: 107.033), jota näissä säännöissä kutsutaan Piiriksi.
Tarkoitus ja toiminta
2§
Yhdistyksen tehtävänä on:
- toimia jäsentensä yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien
- kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustus-edellytysten parantumiseen yhdistyksen toimintaalueella
- ylläpitää ja kehittää paikallista vapaaehtoista reserviläistoimintaa
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- ohjaa ja tukee jäsentensä toimintaa reserviläisinä sekä tiedottaa mahdollisuuksista toimia vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi
- järjestää kokouksia, opiskelu-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia, ampumaurheilua, erilaista kuntoilu-, kilpailu- ja retkeilytoimintaa sekä kenttäkelpoisuutta ja muuta maanpuolus-tusedellytyksiä vahvistavaa toimintaa
Yhdistyksen harjoittama ampumatoiminta käsittää esimerkiksi toiminnallisen tyyppistä turvallista asekäsittelyä ja ampumataitoa kehittävää mitattavaa ammuntaa sekä kilpailuja. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka liittyy välittömästi sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota pidetään taloudellisesti vähäarvoisena.
3§
Yhdistys on oikeutettu ottamaan vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, sekä omistamaan kiinteätä ja irtainta omaisuutta.
Jäsenyyttä koskevat määräykset
4§
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut henkilö, jonka yhdistyksen johtokunta jäseneksi hyväksyy. Johtokunta voi poiketa näistä vaatimuksista erityisperusteluin.
Yhdistykseen voi päästä lahjoittaja- tai kannattajajäsenenä myös henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta sellaiseksi hyväksyy. Lahjoittaja- ja kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Kannatusperuste määritetään jäsenkohtaisesti.
Jäsen on vapaa yhdistyksen jäsenyydestä sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana hän on johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle kirjallisesti tai kokouksessa yhdistyksen pöytäkirjaan merkittäväksi ilmoittanut eroamisestaan.
5§
Jäsenet suorittavat yhdistykselle kultakin toimintavuodelta jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous vahvistaa. Jäsen, joka on siirtynyt vakinaiseen palvelukseen puolustusvoimiin, raja- tai merivartiolaitokseen on oikeutettu jäämään jäseneksi ja säilyttämään saavuttamansa jäsenoikeudet, mikäli ei 7§:stä ei muuta johdu.
6§
Yhdistyksen tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneen henkilön voi yhdistyksen kokous johtokunnan esityksestä kutsua yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua vain yhdistyksen puheenjohtajana aiemmin toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan. Kunniajäsenten määrä ei saa kerrallaan olla kuin korkeintaan puolet (1/2) johtokunnan vahvuudesta.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita yhdistykselle jäsenmaksua.
7§
Jäsenen, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa yhdistystä kohtaan tai, jonka katsotaan toimineen yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan tai, joka on toiminut kunnian vastaisesti, voi johtokunta päätöksellään yhdistyslain mukaisesti erottaa yhdistyksestä.
Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos tämä on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta toimikauden loppuun mennessä.
Johtokunta ja sen tehtävät
8§
Johtokunta toimii yhdistyksen lakimääräisenä edustajana. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään viisi ja enintään viisitoista jäsentä. Johtokunnan jäsenet valitaan syyskokouksessa, puheenjohtaja toimintavuodeksi ja jäsenet kahdeksi toimintavuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain puolet tai lähinnä puolet on erovuorossa, ensimmäisellä kerralla arvan mukaan ja sen jälkeen vuorottain. Erovuorossa oleva voidaan valita uudestaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnan jäsenen tulee valittaessa olla täysi-ikäinen yhdistyksen varsinainen jäsen. Yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheen-johtajan tulee olla valintahetkellä alle 60-vuotiaita. Johtokuntaan valittavista jäsenistä korkeintaan kolmasosa (1/3) voi olla valintahetkellä yli 60-vuotiaita.
9§
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheen-johtajan kutsusta. Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheen-johtaja ja vähintään puolet (1/2) johtokunnan jäsenistä on läsnä. Kokouksesta on ilmoitettava johtokunnan jäsenille vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.
Johtokunta voi pitää kokouksensa joko kasvokkain tai vaihtoehtoisesti kokonaan tai osittain sähköisesti toteutettuna.
Johtokunnan kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Äänestys suoritetaan suljetuin lipuin, jos joku jäsenistä sitä vaatii.
10§
Johtokunnan tehtävänä on:
1. Toimia yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi ja huolehtia yhdistyksen sisäisestä toiminnasta.
2. Edustaa yhdistystä, tehdä sen puolesta sitoumuksia, mikäli ne eivät kuulu yhdistyksen kokoukselle sekä esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana.
3. Kutsua yhdistys sekä varsinaisiin, että ylimääräisiin kokouksiin, valmistella niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna kokousten päätökset.
4. Hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta.
5. Pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä ja päättää jäsenten hyväksymisestä sekä erottamisesta näiden sääntöjen määräämällä tavalla.
6. Laatia yhdistyksen toiminta- ja tilikertomukset kalenterivuosittain.
7. Laatia ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.
8. Valita yhdistykselle tarpeelliset toimihenkilöt (sihteeri, rahastonhoitaja jne.).
9. Hoitaa muut yhdistystä koskevat asiat.
Johtokunta voi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia valmistelemaan asioita johtokunnan käsiteltäväksi.
Kokoukset
11§
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous, joiden ajan ja paikan määrää yhdistyksen johtokunta. Kevätkokous on pidettävä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous viimeistään marraskuun loppuun mennessä.
12§
Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai johtokunta siihen katsoo olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti johtokunnalta vaatii.
13§
Kokouskutsu ja muut tiedonannot toimitetaan jäsenille joko piirin lehdessä (painetussa tai sähköisessä) ja/tai sähköpostitse. Kevät ja syyskokouksesta on ilmoitettava neljätoista (14) vuorokautta ja muista kokouksista vähintään viisi (5) vuorokautta ennen kokousta.
14§
Yhdistyksen kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jollei näissä säännöissä toisin mainita. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Milloin joku jäsenistä sitä vaatii, toimitetaan äänestys suljetuin lipuin, jolloin äänten mennessä tasan, ratkaisee arpa. Jäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksu-velvollisuuttaan ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
15§
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja(t), sihteeri(t) ja pöytäkirjantarkastajat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
4. Käsitellään yhdistyksen toiminta- ja tilikertomukset.
5. Esitetään toiminnantarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään johtokunnalle myönnettävästä vastuuvapaudesta.
6. Käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta johtokunnalle kirjallisesti ilmoittamat asiat.
16§
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja(t), sihteeri(t) ja pöytäkirjantarkastajat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
4. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.
5. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden jäsenmaksun suuruus.
6. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.
7. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja näille kaksi varamiestä.
8. Päätetään johtokunnan jäsenten lukumäärä sääntöjen 8§:n määräämissä rajoissa.
9. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota nimitetään myös yhdistyksen puheenjohtajaksi.
10. Valitaan johtokunnan muut jäsenet erovuorossa olevien tilalle.
11. Valitaan piirin sääntöjen edellyttämät edustajat piirin kokouksiin.
12. Valitaan liiton sääntöjen edellyttämät edustajat liiton kokouksiin.
13. Käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta johtokunnalle kirjallisesti ilmoittamat asiat.
Toiminta- ja tilivuosi sekä toiminnantarkastus
17§
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit ja muut hallintoa koskevat asiat on ennen helmikuun loppua luovutettava toiminnantarkastajille, joiden tulee antaa tarkastuskertomuksensa johtokunnalle maaliskuun kuluessa, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien on varattava vähintään seitsemän (7) vuorokautta toiminnantarkastusta varten.
Yhdistyksen nimenkirjoittaminen
18§
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä yhdistyksen sihteerin kanssa.
Sääntöjen muuttaminen
19§
Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Sääntömuutokselle on saatava liiton hallituksen hyväksyntä.
Yhdistyksen purkaminen
20§
Päätöksiin, jotka tarkoittavat yhdistyksen purkamista, vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä ja päätös on vahvistettava seuraavassa aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä yhdistyksen kokouksessa samanlaisella (3/4) ääntenenemmistöllä.
21§
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan jäljelle jääneet varat Aliupseerien Huoltosäätiölle.
22§
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Nämä säännöt on hyväksytty Espoon Reserviläiset ry:n syyskokouksessa 2020.
Reservilälsliitto hyväksyi ne joulukuussa 2020 ja Yhdistysrekisteriin ne on hyväksytty 22.4.2021.